Neemtahnaa koko kropalle

Sri Lanka on saarivaltio Intian valtameressä, ikivihreä, smaragdinhohtoinen ja pisaranmuotoinen.  Se on suurimmaksi osaksi sademetsän peittämä. Koonsa puolesta saari mahtuisi mukavasti Etelä-Suomeen, vähän kallelleen. Keskellä saarta on kuitenkin vuoria ja useita jännittäviä pyhättöjä, todisteena saaren historiasta. Päiväntasaajan tuntumassa on tasaisen lämmintä mutta tuskin koskaan sietämättömän kuumaa. Aurinko nousee kuuden kieppeissä ja laskee tasan 12 tunnin jälkeen. Kerron majatalon emännälle Pohjolan valkeista öistä ja hän on aivan järkyttynyt.

-Mitäh!  Aina valoisaa? Aina pimeää? Eihän se ole mahdollista!

Kerron myös että suomalaiset  ovat juuri nyt innostuneita luistelemaan meren jäällä koska säät ovat niin mahtavat. Näen että emäntä yrittää kuvitella mielessään miltä jäätynyt meri näyttää, mutta se taitaa olla liian vaikeata.  Sen sijaan hän muistelee suomalaista kirjeenvaihtoystävää, Tainaa, joka hänellä oli kouluaikoina.  –Olimme erittäin hyvät ystävät, vaikka emme koskaan tavanneet ja mietin usein mitä hänelle tapahtui.

Neuvon ensiksi tsekkaamaan Facebookin, mutta lupaan katsoa osoiterekisteristä jos Tainaa ei löydy. Emäntä on suloinen, hän käy juttelemassa kaikkien vieraitten kanssa, kantaa heidän vauvojaan, huolehtii heidän viinit ja oluet jääkaappiin ja puhuttelee kaikkia nimellä Dear –Kulta.

Vasta tänään ayurvedan menetelmä läpäisee tietoisuuteni kunnolla. Tajuan että tohtori todellakin haluaa että ihottumani pahene. Yksi näppylä on tosi ärtynyt ja kuvittelen että siihen on muodostumassa paise. Muut ovat ikävästi punaisia ja koholla ja varsinkin polvi- ja kyynärtaipeiden kohdalla on tulenpunaisia rykelmiä, jotka saattavat ilmestyä ja kadota päivän aikana parikin kertaa. Ruumiin taivekohdat lasketaan onteloiksi ja myrkyt hakeutuvat niihin. Taipeissahan on paljon imusolmukkeita, jotka huolehtivat kehon puhtaanapidosta. Hieronta lopetetaan aina leipomalla kudoksia taipeiden suuntaan.

Saan ensiksi hieman akupunktuuria, enkä edes tule kysyneeksi miksi. Sehän on kiinalainen juttu. Tohtori on erittäin tyytyväinen. –Olemme saanet vaivan pintaan ja voimme nyt alkaa hoitamaan sitä.  Joudumme vielä puhdistamaan sinua, tänään on suolenpuhdistus yrttilääkeruiskeella ja kahden päivän päästä oksetushoito. Kun nämä on tehty, elimistösi ottaa vastaan lääkityksen ja toipuminen alkaa, hän selittää, ja mainitsee että pulssi on jo parempi. Tulielementtini ( pitta) on laskenut suhteessa muihin.

Pelkkä ajatuskin uusista puhdistushoidoista saa suoleni kiemurtelemaan kuin onkimato koukun kärjellä. Samalla tunnen lohta sitä että pääni on jollakin tavalla uudistunut. Keskittymiskykyni ( esim. kirjoittaessa) on loistava. Olen myös oppinut rentoutumaan. Nukahtelen hieronnan aikana.

Minulle on koko ajan juotettu täsmälääkkeitä ennen tai jälkeen aterioiden. Mustanpuhuva siirappimainen neste maistuu ihan fernetiltä, mutta ilman alkoholia. Tänään eteeni tuodaan vaaleanvihreä tuoremehu, joka tuoksuu ruoholle ja miedosti sipulille, josta ei pidä. Se maistuu kitkerältä ja pistelee kieltä jälkeenpäin. Se on niin pahaa että melkein oksettaa. Saan tietää että juon neempuun lehdistä ja kuoresta tuorepuristettua nestettä. Kokovartalohieronnan ja höyrykylvyn jälkeen minut peitetään saman puun lehdistä tehdyllä hakkeluksella.

Hierojani Ravi on murskannut niitä koko höyrykylpyni ajan.  Tahnaa on vaikea huuhtoa pois, mutta kuivattuani näen että kaikki tulehduksen merkit ovat kadonneet. Iho on valkoinen ja viileä.  Luottamukseni kasvaa taas. Otan ruiskeen rimpuilematta, varsinkin koska tohtori on pyytänyt vaimoansa tuuramaan nuorta surffari-Ravia tässä toimituksessa. Saan vain puoli litraa kymmenestä eri yrtistä ja suoloista tehtyä nestettä. Taitaa olla neemiä tässäkin. Kirvelee ja pistelee, mutta toimii –  ja ruuansulatuskanavani  kuohuu kuin keväinen koski.

-Nyt älä syö yhtään lihaa tai kemiallisia lääkkeitä, ainoastaan nämä ayurvedalääkkeet ennen illallista.  Estradioli ei haittaa.

Minua on varoiteltu intialaisista lyijypitoisista lääkkeistä joten kysyn saamistani lääkkeistä. Haluan tietää ovatko ne kotimaisia. –Me ostamme vain santelipuujauheen Intiasta. Täällä santelipuut ovat rauhoitettuja. Kaikki muut ainekset kasvavat, kasvatetaan ja valmistetaan täällä, kertoo tohtori Seth ja Elena valistaa minua että tohtorin isällä on lääketehdas.

Palattuani majatalolleni iltapäivällä vaivun syvään umpiuneen. Uintireissu jää tekemättä.