Ennen kuin tiibetiläinen lääkäri tekee diagnoosin, hän selvittää potilaan henkilökohtaisen typologian. Olemmeko hot vai cool? Se selvitetään perusteellisella haastattelulla, tunnustelemalla pulssia, analysoimalla virtsa ja mm. aistielimiä katsomalla ja tunnustelemalla. Ihmisiä on kolmea päätyyppiä, terävä ja kuuma sappityyppi, vilkas tuulityyppi ja viileä maa+vesityyppi (=lima). Useimmat meistä ovat luonnostaan näiden kolme päätyypin yhdistelmiä, aniharvat puhtaasti päätyyppien edustajia. Oman terveyden kannalta on hyvä, jos tunnistaa oman tyyppinsä, ja noudattaa sille suositeltua elämäntapaa ja dieettiä.
Erilaisia patologisia tiloja ja sairauksia on lukemattomia, ja niiden hoito edellyttää, että lääkäri osaa asiansa, ja että potilas on kärsivällinen ja tottelevainen.
Ihmisen terveys, fysiologia ja patologia, taudin määrittely ja hoidot voi opetella kauniisti kuvitetusta oppimateriaalista. Neljässä elämän puussa on juuret, runko ja oksat, haarat ja lehdet, kukat ja hedelmät. Nämä kaikki ovat terveyden ja sairauden tunnusmerkkejä ja esiintyvät säännönmukaisessa järjestyksessä.
Parasta mahdollista elämää edustavat kaksi kukkaa ja kolme hedelmää: terve ruumis ja pitkä elämä sekä hengellisyys, vauraus ja onnellisuus.
Hoidon tavoitteena on aina palauttaa luonnollinen terve tila. Hoidot ovat hyödyllisiä varsinkin kroonisiksi luulluissa tiloissa. Erään ystäväni MS-tauti, eli multippeliskleroosi, on pysynyt hallinnassa ja lähes oireettomana tiibetiläisillä neuvoilla ja yrttiläkkeillä. Arkistoista löytyy satoja dokumentoituja tapauksia, joissa potilaat saavat avun vaikeisiin tauteihin, kuten syöpään, epilepsiaan jne. Tästä kerron tuonnempana. Ensiksi haluaisin kuitenkin palata buddhalaiseen maailmankuvaan, joka on myös tiibetiläisen lääketieteen taustalla.
Valitsemani otteet ovat vanhasta Buddhismin ystävät ry:n julkaisemasta ja Leo Hildenin kääntämästä kirjasesta ”Buddhan sana”(v. 1951).Teksti tulee paalinkielisestä opetuskokoelmasta. Käännös on vanhahtava, ajalta jolloin yritettiin löytää suomenkieliset ilmaisut kaikille ilmiöille, – toisin kuin nykyisin.
Kuvaillessaan kärsimyksen luonnetta Buddha sanoi että syntyminen on kärsimystä, rappeutuminen on kärsimystä ja kuolema on kärsimystä. Syntymiseksi lasketaan koko sikiön kehitys, joka alkaa hedelmöitymisellä ja päättyy syntymään. Olemassaolon viisi ryhmää ovat kärsimystä. Ne ovat kehollisuus, tunne, vaarinotto, henkiset muodostumat ja tajunta. Näiden alati muuttuvien tekijöiden varassa me kaikki olemme olemassa. Se mitä kutsumme ”minäksi” ei ole kuin muuttuva ruumiillisten ja henkisten ilmiöiden prosessi, eikä sillä ole itsenäistä olemassaoloa. Kaiken kärsimyksen juuressa on perustietämättömyys todellisuuden ja olemassaolon luonteesta.
”Kehollisuuden elementit ovat kiinteä, nestemäinen, lämmittävä ja väreilevä elementti. Ne voivat olla ns. omia tai vieraita.” Voisi sanoa: sisäisiä ja ulkoisia. Nämä ns. ”dhatut” voidaan kuvailla ominaisuuksiensa mukaan: muuttumattomuus, koheesio, säteily ja väreily. Kehon kiinteitä osia ovat esim. tukka, kynnet, hampaat, iho, liha, jänteet, luut, ydin, munuaiset, sydän, maksa, pallea, perna, keuhkot, vatsasuolet, vatsakalvo, uloste.
”Nestemäisen elementin edustajia kehossa ovat sappi, lima, visva, veri, hiki, lymfa, kyyneleet, verihera, sylki, räkä, nivelöljy, virtsa jne.”
Lämmittävää elementtiä (tulta) on ”mitä kunkin omassa persoonassa tai kehossa lie karmallisesti saatua lämpöä, joka lämmittää, kuluttaa, palaa, jonka kautta se mikä on syöty, juotu, purskeltu tai maistettu on täydellisesti sulanut jne. Tätä nimitetään omaksi lämmittäväksi elementiksi”.
Ja vielä: mitä kaikkea ilmavirtoja tai tuulisuutta meissä on, nousevia, laskevia, läpitunkevia, sisään- ja uloshengitystä jne. tätä nimitetään väreileväksi elementiksi. Sekin voi olla oma tai vieras, eikä sekään ole ”itse”.
Olemmeko hyvällä tuulella? Olemmeko helposti tulistuvia? Suomen kielikin tuntee elementit osana ihmisten ja eläinten persoonallisuutta.
Buddha kertoi aistielimistä ja kuinka näiden täytyy kohdata ulkoisia muotoja, jotta aistitajunta ilmenisi, ja sen jälkeen tunne, vaarinotto, henkiset muodostumat ja tajunta muodostavat ketjun jonka perusteella ”todellisuus” eli käsityksemme kaikesta syntyy. Eri lajeilla tämä ketju tuottaa erilaisia tuloksia. Meille ihmisille raitis ilma on hyväksi, kalalle se on kuolemaksi.
Elementti-oppi voi aluksi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta onkin hyvin taidokas ja monitasoinen maailmankäsitys.
Tiibetin lääketiede on koottu neljään lääketieteelliseen tantraan, eli tekstiin, joka koostuu 156 luvusta. Lisäksi lääkärit oppivat valmistamaan lääkkeitä, alkaen yrttien tunnistamisesta ja keräämisestä. Myös hengellisyydellä on tärkeä osuus. Tiibetiläinen lääketiede on tieteellinen kokonaisuus ja toimii itsenäisesti ja sellaisenaan. Tiibetiläiset lääkärit eivät väheksy länsimaisen lääketieteen saavutuksia, mutta toteavat silti että lännessä hoito on liian usein oirekeskeistä, eikä edes yritä löytää sairauksien syitä. Monet länsimaiset lääkärit ovat silti kiinnostuneita ja hakevat täydentävää oppia ja ymmärrystä näistä ikivanhoista ja hyvin säilytetyistä tiedoista.
(PS. Buddhan sana – kirjaa saattaa löytyä Biokustannuksen kirjakaupasta, samoin Tiibetiläinen lääketiede -kirjaa suomeksi käännettynä.)
Kookoshuone.fi 