Olen nähnyt kamalia painajaisia kolmena yönä peräkkäin. Epäilen häirinnästä paikallisia kummituksia. Ensiksi minulle heitettiin sänkyyn poikalapsen ruumis. Heräsin tasan klo 05.18 järkytykseen. Seuraavaksi pieni lapsi sai lasikuvusta päähänsä ison haavan joka vuosi verta, heräsin taas klo 05.18. Seuraavaksi olin ostanut mielettömän ison paistin, raa´an lihankimpaleen ja pudotin sen ilman kääreitä hissin lattialle. Seuraavassa unessa tapoin miehen veitsellä. Tiibetiläisen uni-opin mukaan ruumiit ja veri ovat joskus ihan hyväenteisiä ja toivoin että olisivat sitä täälläkin. Avaudun Kalhari-hoitajalleni raaoista öisistä tapahtumista. Hänen mielestään minun pitää olla hyvin, hyvin varovainen….. Kivuliaan, etten sanoisi tuskaisen, alun jälkeen olen kaikesta huolimatta vetristymään päin. Näen merkkejä vyötäröstä. Lihakseni ovat nyt joustavat ja niveleni notkistuvat. Mutta aika ajoin olen ollut suuren epäilyksen täyttämä. Näppyläiset sääreni ovat kipristelleet öljyjen liukkaudessa ja pulvereiden hankauksessa. Mutta eilen tapahtui käänne parempaan.
Öinen tuoksuja taskulampun valossa.
Tapahtui kaksi kivaa asiaa. Menin illalla rantakävelylle tri Sethin venäjäntulkin Elenan kanssa. Hän on siiviliammatiltaan tanssija, ilonen esiintyjä. Hän näytti minulle puun joka kukkii vain öisin. Ihmeellisen kauniin ja tuoksuvan, joka näyttäytyy vain aniharvoille. Samalla iltakävelyllä kohtaamme myös valtava merikilpikonnan joka nousee päättäväisesti maihin ja ryhtyy munimaan rantahiekkaan tekemäänsä kuoppaan. Takajaloillaan hän peittelee munia hiekalla sitä mukaa kun niitä tipahtelee. Kilpikonnamaisella pettämättömällä suunnistustaidolla ja varmuudela tämä äitieläin tulee tälle turistirannalle vuosi vuoden jälkeen lajitovereittensa kanssa tiettyyn aikaan vuodesta, ehkä juuri laskuveden aikaan ja ehkä juuri kun tuo tuoksuva rantapuu kukkii.
Saan takaisin luottamukseni luontoon ja sen ihmeellisen kykyyn hoitaa asioita omalla tavallaan. Tästähän ayurvedassa on kyse.
Kilpikonnat nousevat turistirannalle munimaan, jopa keskelle ravintolaa.
