Rannalle ja suolaveteen

Muutin tänään rantahotelliin, siirtomaatyyliseen huvilaan nimeltä Palm Villa. Talo on luultavasti kestänyt tsunamin hyökyaallon sortumatta ja sitten laitettu ihan mukavan kotoisaan kuntoon. Maksaa 40 euroa/yö. Täällä ei koskaan tarvitse liiemmin tutustua ihmisiin, koska matkustavaisten tapana on vaihtaa paikkaa aika usein. Sri Lankalla on niin paljon kohteita, toinen toistaan houkuttelevampia. Ystävikseni olen saanut lääkärini vaimoinen, hänen venäjäntulkkinsa, ja edellisen majatalon Hanagedaran suloisen ja huumorintajuisen omistajaperheen. Muutenkin tuntuu että paikalliset heittävät huumorin puolelle heti kun voivat. Sri Lankan savolaiset?
Ayurvedaklinikalla on kaksi uutta harjoittelijaa. En saanut selvää nimistä, mutta toinen on komea nuori mies ja toinen vanttera ja ystävällisen oloinen nainen. He saavat katsella mitä muut tekevät ja saavat toimittaa yksinkertaisia tehtäviä. Nuorukaisen tehtävänä oli seistä vieressäni ja lehytellä naistenlehdellä ilmaa ympärilläni etteivät kärpäset laskeudu päälleni kun saan akupunktuuria terassilla. Oli aika kuninkaallinen olo. Esteettisistä syistä ajattelin pyytää palmunlehteä naistenlehden sijaan. Myöhemmin naisharjoittelija sai valella vettä päälleeni kun kylvin neempuun lehtikylvyssä. Tänään piti olla viimeinen hoitopäiväni, mutta eipä ollutkaan. En ole vielä kunnossa. Tohtori on pulssia kuunnellesessaan todennut että se on aivan loistava ja minussa ei ole mitään vikaa. Siis sisäpuolellani. Miksi ulkokuoreni, siis ihoni, on suurelta osin kuin tuoretta jauhemaksaa?
-Puhdistus on toiminut ja kaikki maksassa ja sisäelimissä piileskelleet myrkyt ja taudinaiheuttajat ovat hakeutuneet onteloihin ja iholle. Kun prosessi on kokonaan ohi, iho palautuu ennalleen.
-Maksan ongelmat nousevat iholle. Sinusta tämä ei ole normaalia, eikä miellyttävää, mutta minulle se on normaali kaava, tohtori selittää. –Älä pelkää, minä olen tässä apunasi koko ajan ja kaikki menee hyvin.

Ihottuman lisäksi olen huomannut että ihollani, poskipäilläni ja kaulallani tuntuu välillä kuin olisi hienoa hiekkaa. Rapsuttelen sitä kynsilläni. Otan selfie-kuvia pohkeistani ( Ei, en tod. julkaise niitä!) ja olen kauhuissani siitä mitä ihoni lykkää. On pakko ihan vakavasti muistella mitä kaikkea sitä tähän isoäiti-ikään mennessä on maksallaan teettänyt ja minkälaiset lääkekuurit milloinkin olivat eri syistä aivan välttämättömiä. Ensiksi muistan että minulla ei ole mitään säännöllistä lääkitystä ja että yleensä koen olevani terve. Mutta olihan noita:
Nielurisaleikkaus, umpilisäkkeen poisto, selkäkivut, pitkäaikainen akillesjänteentulehdus x 2, aivokalvonkasvain x 2, ym. ym. Ja sitten se ihana 80-luku! Jatkuvat Hangon regatat ja pihajuhlat. Eikä vain iloinen 80-luku, vaan 70-luku oli myös oikein riehakas koska olin nuori, ja 90-luvun lamavuodetkin menivät aika kepeästi. Olen varma että maksa selviää kohtuukäytetystä gin tonicista, gammeldanskista ja punaviinistä, mutta entäs burana ja tietysti prednisolon? Ja sitten tietysti se myrkkysittiäinen joka käynnisti tämän tämän kaiken. Se josta kerron ensimmäisessä blogikirjoituksessani.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parasetamoli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ibuprofeeni
En varmasti ryhdy totaali-lääkkeistäkieltäytyjäksi tämänkään jälkeen, sen verran paljon niitä myös kunnioitan. Mutta ehkä kuitenkin teen voitavani ettei tarvitsisi tällaista rääkkikuuria tehdä uudelleen.Vaikka tohtori sanoi että kannattaisi – puolen vuoden kuluttua!
Tohtori kertoo kauhutarinoita lääkemafiasta ja valelääkäreistä. Esimerkiksi että jotkut ”Ayurveda”lääkärit lisäävät prednisoloia rohtoihinsa saadakseen nopean tuloksen ja hyvän maineen!
Nyt kuitenkin minua vielä hoivataan muutama päivä entiseen malliin. Saan neemkylpyjä loppuun asti mutta siirryn suurimmaksi osaksi nyt meriveteen lilluttelemaan. Vesi on mukavan 27-asteista tuolla Intian Valtameressa.
Ayurvedan tieto, voima ja salaisuus on tuhansia vuosia vanhassaa perimätiedossa ja vanhojen viisaiden muistiinpanoissa ja kokeiluissa. Haluaisin tässä ylistää neempuuta (Azadirachta indica) joka on yksi yleisimmin käytetyistä luonnonrohdoista Intiassa ja Sri Lankassa. Suomessa on vasta äskettäin kehitelty ja hyväksytty kotimainen kuusenpihkasta valmistettu lääkesalva –olkoon että muinoin jo tiedettiin kuusenpihkan antiseptiset ominaisuudet. Löysin yhden kivan suomenkielisen blogikirjoituksen verkosta jossa kerrotaan koiran kylvettämisestä neemvedessä.
Intian neempuuta ja kaikkia sen osia käytetään melkein mihin vaan. Ehkäisyyn, tuholaistorjuntaan, moniin tauteihin, myös ihotauteihin, siinä määrin että monikansallinen yhtiö kehitteli sen vaikuttavaa ainetta pikkuisen ja sai sille patentin valloittaakseen kasvinsuojelumarkkinat. Intialaiset syyttivät yhtiötä biopiratismista. Neemsiementen hinta nimittäin kipusi taivaisiin kun amerikkalaiset ostivat kaiken mitä pystyivät. Intialaiset katsoivat että heidän kansallisomaisuutensa, joka oli kaikkien käytettävissä tuhansien vuosien ajan ei voinut jonkun megayhtiön yksityisomaisuudeksi ja rahasammoksi. –Me keksimme neempuun hyödyt, ei joku amerikkalainen ahmatti! Monen vuoden taistelun jälkeen kiista ratkesi intialaisten voittoon paljolti väsymättömän taistelijan Vendana Shivan ansiosta. Patentti peruutettiin. Tästä on loistava englanninkielinen artikkeli täällä. Kasvinsuojeluainekin tuli markkinoille: Margosan-O.
Ja tässä vielä linkki toiseen suomalaiseen ayurvedapaikkaan, jossa pääsee lääkärin vastaanotolle.

http://www.astanga.fi/ayurveda/#vastaanotto